Kesämajan omistajan säännöt ja velvollisuudet

Maksut

Maksut laskutetaan vuosittain useassa erässä. Älä tee maksusuorituksia ilman erillistä laskua ja käytä aina viitenumeroa maksaessasi.

Kesämajapaikan vuosivuokra noudattaa Helsingin kaupungin ja Koitto ry:n vuokrasopimuksessa määrättyä summaa. Koitto kerää ja tilittää maksun Helsingin kaupungille.

  • Huoltomaksulla katetaan Lammassaaren kuluja joita ovat talonmiehen palkkaus, korjaus- ja ylläpitokulut ja jätteiden kuljetukset mantereelle.
  • Saarenhoitomaksu koskee niitä saarelaisia, jotka eivät osallistu kevään ja syksyn saarenhoitopäiviin. Tämä maksu tulee korvatuksi osallistumalla molempiin saarenhoitopäiviin.
  • Saunamaksu määräytyy kuluneena vuonna käytetyistä saunavuoroista ja laskutetaan syksyllä.
  • Laituripaikkamaksu ja mahdollinen veneen talvisäilytysmaksu laskutetaan keväällä.
  • Koiton ry:n jäsenmaksu peritään vain jäseniltä.

Maksut 2026

Maapohjavuokra: 467,80 €
Koitto ry jäsenmaksu: 15 euroa, liittymismaksu 30 euroa. Kannatusjäsenet: henkilöjäsenet 30 euroa ja yhteisöjäsenet 100 euroa/vuosi
Huoltomaksu: jäsenet huoltomaksu on 255 euroa ja yhdistykseen kuulumattomille 330 euroa.
Saarenhoitomaksu: 150 € (voi korvata osallistumalla saarenhoitotyöhön vuoden aikana kaksi kertaa)

Venepaikat: rannan paikat 30 euroa/vuosi ja laituripaikka 50 euroa/vuosi

Veneen talvisäilytys: 20 €

Sauna: 5 €/vuoro (60min)

Maksuerät

30.4. huolto-, jäsen- ja venemaksut

30.6. vuokra 233,90 €

31.8. vuokra 233,90 €

31.10. sauna- ja saarenhoitomaksu
(Alle 10 € maksut laskutetaan seuraavan laskun yhteydessä)

Mökkiläisen yhteystietojen vaihtuminen

Yhteystietojen vaihtuessa mökkiläisen tulee itse ilmoittaa uudet tiedot Koitolle:

laskut(at)koitto.net

Jos mökkiläinen muuttaa Helsingin ulkopuolelle, tulee hänen vuoden kuluessa muutosta myydä mökkinsä helsinkiläiselle.

Koitto ry säännöt

Koitto ry yhdistyksen kokouksessa 4.3.2025 hyväksyt säännöt

1§.

Yhdistyksen nimenä on Koitto ry ja kotipaikkana Helsingin kaupunki.

2§

Yhdistyksen tarkoituksena on:

a) Helsingin Vanhankaupunginlahden luonto- ja kulttuuriarvojen ja erityisesti Lammassaaren kulttuuriympäristön, -historian ja -perinnön, suojeltujen rakennusten sekä kesämajatoiminnan ja muun virkistyskäytön vaaliminen.

b) tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää luentoja, kursseja, kokouksia, tieteellisiä ja taiteellisia tilaisuuksia, levittää ja kustantaa kirjallisuutta sekä muullakin samantapaisella toiminnalla edistää tarkoitustaan.

c) yhdistys voi omistaa ja vuokrata kiinteistöjä ja toimintahuoneistoja tai olla osakkaana sellaisissa, toimeenpanna arpajaisia ja varojen keräyksiä, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, harjoittaa elokuva- ja teatteritoimintaa sekä pitää majoitus- ja ravitsemusliikettä. Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.

d) Yhdistys voi olla jäsenenä tarkoituksensa mukaan hyödyllisiksi katsomissaan yhteisöissä.

3§

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja joka on kesämajan omistajana Lammassaaressa. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Ennen vuotta 2023 yhdistykseen varsinaisiksi jäseniksi hyväksytyt jäsenet ovat varsinaisia jäseniä vaikka eivät olisikaan kesämajan omistajana Lammassaaressa.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen johtokunta.

Yhdistyksen jokaisen jäsenen on suoritettava yhdistykselle jäsenmaksuja sen mukaan kuin yhdistyksen kokous kulloinkin päättää. Tultuaan hyväksytyksi yhdistyksen jäseneksi tulee jäsenen maksaa kunkin kalenterivuoden aikana kyseessä olevan jäsenmaksunsa, muutoin katsotaan hänet johtokunnan päätöksellä erotetuksi yhdistyksestä.

4§

Jäsen, joka toimii yhdistyksen periaatteiden tai sääntöjen vastaisesti eikä kahdesta johtokunnan antamasta kirjallisesta varoituksesta huolimatta paranna tapojaan, voidaan erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Erottamisesta päättää yhdistyksen johtokunta.


5§

Yhdistyksen kokous pidetään helmi-huhtikuussa johtokunnan määräämässä paikassa ja aikana ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1) esitetään vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös.

2) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle tai muusta toimenpiteestä, johon vuoden kuluessa pidetty hallinto ja tilikertomus toiminnantarkastajan lausunnon perusteella antavat aihetta.

3) valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö kuluvan vuoden tilejä ja taloutta tarkastamaan sekä

4) käsitellään muita yhdistyksen johtokunnan tai sen jonkun jäsenen tai yhdistyksen jäsenen tekemiä esityksiä, jotka vähintään kaksitoista päivää ennen vuosikokousta on jätetty yhdistyksen johtokunnalle.

5) hyväksytään yhdistyksen tulevalle toimikaudelle toimintasuunnitelma ja talousarvio, jonka johtokunta kokoukselle esittää.

6) päätetään jäsenmaksun suuruudesta.

Yhdistyksen kokouksessa äänioikeus on varsinaisilla jäsenillä. Kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

6§

Yhdistyksen ylimääräisiä kokouksia pidetään silloin kun yhdistyksen kokous määrää tai johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle vähintään neljätoista päivää ennen kokousta ja ylimääräiset kokoukset viisi päivää ennen kokousta kirjeellä. Kokouskutsu voidaan toimittaa jäsenelle myös sähköisesti, mikäli jäsen on ilmoittanut yhdistykselle sähköisen osoitteensa. Muut johtokunnan tarpeellisiksi katsomat tiedonannot jäsenille toimitetaan samalla tavoin.

7§

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallituksena yhdistyksen kokouksessa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä valittu johtokunta, johon kuuluu kaksitoista jäsentä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen johtokunnassa voi kerrallaan olla vain yksi jäsen yksittäisestä kesämajasta. Johtokunnasta erovuorossa on vuosittain puolet. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka johtavat puhetta yhdistyksen ja johtokunnan kokouksissa. Johtokunta valitsee myös sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarpeelliset toimitsijat joko keskuudestaan tai johtokunnan ulkopuolelta.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen, kaksi yhdessä, varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen, kaksi yhdessä, sihteeri ja taloudenhoitaja ja johtokunnan jäsen, kolme yhdessä.

Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestyksen mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

8§

Johtokunnan tehtävänä on:

1. hoitaa tunnollisesti yhdistyksen asioita noudattaen näiden sääntöjen määräyksiä.

2. huolehtia yhdistyksen vuosikertomuksesta, taloudenhoidosta ja juoksevista asioista.

3. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja huolehtia niiden valmisteluista.

4. saattaa täytäntöön yhdistyksen kokousten tekemät päätökset ja tehtävät.

5. pitää jäsenluetteloa.

9§

Yhdistyksen toiminnantarkastajan tulee tarkastaa vuosittain tilit sekä varainhoito. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja tilikirjat on jätettävä toiminnantarkastajille vähintään kolme viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee suorittaa tarkastus vähintään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta, jolloin tilit lausuntoineen on palautettava johtokunnalle.

Toiminnantarkastajan toimikausi kestää siksi, kunnes yhdistyksen vuosikokous on valinnut uuden.

10§

Sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous tai sitä varten koolle kutsuttu ylimääräinen kokous, jossa vaaditaan läsnä olevien vähintään 2/3 osaa äänten enemmistö päätöksen tekoon.

Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

11§

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

12§

Niiltä osin mitä näissä säännöissä ei määrätä, yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.

Lammassaaren saarenhoitopäivät

Saarenhoitopäivät järjestetään kahdesti vuodessa, yleensä toukokuun alussa ja syyskuun lopussa. Tarkemmat tiedot löydät Saarelaisten kirjeestä ja Ajankohtaista-sivulta.


Saarenhoitopäivinä huolletaan saarta isolla porukalla: pilkotaan polttopuita saunalle, siivotaan yhteisiä tiloja ja tehdään muita saaren huoltotöitä. Töiden jälkeen on mahdollisuus saunoa.


Saarenhoitopäiviin osallistuneiden henkilöiden nimet kirjataan osallistujaluetteloon. Molempiin saarenhoitopäiviin osallistuminen korvaa saarenhoitomaksun. Hoitotöitä voi suorittaa muulloinkin kuin saarenhoitopäivinä saman kalenterivuoden aikana, tästä voi kysyä Koitto ry:n puheenjohtajalta.


Saunan käyttö

Jotta saunominen olisi kaikille mieluisaa, luethan seuraavat, saunan käyttämiseen liittyvät asiat.

Varaamiseen ja maksuun liittyvät käytännöt

Saunavuoro maksaa 5 euroa. Saunavuoro (tunti/päivä/mökki) varataan merkitsemällä nimi ja mökin numero varauslistaan. Varauslista löytyy postilaatikosta saunan päädystä. Varauksia voi tehdä ainoastaan samalle ja seuraavalle päivälle, ei pidemmälle. Sauna on saarelaisten käytettävissä tiistaista sunnuntaihin. Maanantaisin saunaa kuivatetaan, joten silloin sauna ei ole koskaan käytettävissä.

Ensimmäinen saunoja lämmittää saunan ja hänelle vuoro on maksuton, mikäli saunojia on lämmittäjän jälkeen vähintään kahden vuoron verran.

Sama maja ei saa varata sekä perjantain että lauantain vuoroja. Jos vuoroja on lauantaina vielä vapaana, niitä voi varata samalle päivälle. Varauksissa on syytä välttää pitkiä "hyppytunteja" mikäli mahdollista. Jos olet varannut saunavuoron, mutta joudutkin jostain syystä perumaan vuorosi, pyrithän ilmoittamaan siitä seuraavalle saunojalle, varsinkin jos olet lämmitysvuorossa.

Mikäli lämmität saunan, asiasta kannattaa mainita myös kesämajalaisten suljetussa Lammassaari Facebook -ryhmässä, jotta muutkin saarelaiset tietävät saunan olevan lämmin.

Sauna-aikoina sauna-alueen läpi ei saa kulkea.

Saunomisajat kullekin vuodelle löytyy Palvelut saarelaisille-sivulta

Saunan lämmittäminen

Saunan lämmittämiseen kannattaa varata kevät- ja syyskaudella ainakin 90 minuuttia, keskikesällä hieman lyhyempikin aika voi riittää. Saunan lämmittäjä tyhjentää löylyhuoneen kiukaan sekä vesipadan tuhkat saunan ulkopuolella olevaan isoon metalliämpäriin. Talonmies huolehtii ämpärin tyhjentämisestä.


Saunan lämmittäjä täyttää kuistilla olevan puutelineen sekä tuo klapeja pesutiloissa säilytettäviin puunkantotelineisiin. Kuivimmat polttopuut löytyvät liiteristä. Saunan lämmittäjä huolehtii, että sauna ympäristöineen on siisti illan saunojille. Saunan tulisijaa ei saa pakata täyteen puita; kahdesta neljään klapia (riippuen halkojen koosta) on kerralla sopiva määrä.


Vesi

Saunan vesi ei ole juomakelpoista. Vettä lämmitetään padassa ja jokaisen saunojan tulee huolehtia, että pataan jää runsaasti lämmintä vettä myös seuraaville saunojille. Tarvittaessa padan tulipesään sytytetään tuli. Pata lämmitetään pienillä sytykkeillä, ei isoilla haloilla. Sytykkeitä tehdään pukuhuoneesta löytyvällä kirveellä.

Sauna ja sen ympäristön siisteys

Saunatilat luonnollisesti jätetään yhtä siistiin kuntoon kun tultaessa, mm. rannalla olevat jalkojenpesuvedet on hyvä vaihtaa, mikäli vadit ovat täynnä hiekkaa. Ovet lukitaan aina lähtiessä, vaikka seuraavallekin saunavuorolle olisi varauslistan mukaan tulija. Saunavuoron päätyttyä sauna-alueelta poistutaan. Tämä koskee myös saunan alaterassia.

Viimeinen saunoja huolehtii pesuhuoneen lattian huolellisesta kuivaamisesta ja avaa löylyhuoneen oven sekä tuuletusikkunan ennen poistumistaan.


Peseytymismahdollisuus aamuisin

Saunassa voi käydä lyhyesti aamupesulla tiistaista sunnuntaihin ennen kello kahtatoista. Pataa ei saa kuitenkaan lämmittää aamuisin.